NUTTURA JA MINÄ SEKÄ ERÄS TIETOKONE-HÄRPÄKE FIRMA

Olen saanut pidemmän aikaa tekstarilla työpuhelimeeni numerosarjan, joka kertoo olevansa koodi. Tulee eräältä kuuluisalta FIRMALTA. Ne eivät siellä firmassa tiedä, että Nuttura ei voi sietää mitään härpäkkeisiiin liittyvääkään, saati itse härpäkkeitä, joten moisilla koodeilla me ei mittään tehdä. Koodit alkoivat tällä viikolla kuitenkin ottaa ohimoon ja päätin ryhtyä tosi toimiin. Tietenkään siihen viestiin ei voinut vastata; eikun etsimään jotain palautepaikkaa minne kertoa, että ME ei teitä aleta. Meni aikaa ja tupakkaa, vaikka ei me tupakoida, ennen kuin saitti löytyi. Hermosauhuja kyllä olisi tarvinnut, mutta ehkä ne korvasi korvista tupsuva savu?

Pariinkin kertaan löytyi puhelimen päähän joku laiskanpulskea jalli, jota ei asiani voinut vähempää kiinnostaa. Lopputulos oli, että ilmeisesti tämä henkilö, joka näitä koodeja kaipaa, on tehnyt vahingossa näppäilyvirheen. Mitään EI tehdä, ennen kuin koodintarvitsija itse ilmoittautuu.  

Nuttura tässä vaiheessa jo korviaan höristelemään, sillä vanhana sairaala sentraali- santrana hän oli tottunut löytämään niin nuoret lääkärin plantut kuin ylilääkäritkin puhelinnumeroineen vaikka kiven silmästä. Muistuipa mieleensä yksikin tapaus, kun hän topakkana toimenpidehuoneeseen soitti ja toinen lääkäri ojensi luurin sille etsitylle tokaisten: - Täällä on varmaan sun vaimos ja se on varmaan vihainen. – Pahempaa, ärahti Nuttura, kun sai karkulaisen langan päähän!  -  Sen siitä saa, kun jallit valtaavat maan ja nauttivat suloisesta joutenolosta, tuumasi Nuttura näistä uuden polven asiakaspalvelijoista semivihaisena.

No, elämähän se on elokuvaakin ihmeellisempi. TÄNÄÄN tuli viesti, että soittelen Sulle päin terveisin  X. Viestin takaa löytyi nuori mies, joka ihmettelemään etten ole mies (enkä nuori, mutta sitä hän ei sanonut) Minä ilostuin, että mikähän mahtaa olla miehen NIMI jolle tahdoit soittaa. Mies kertoi miehen nimen.  Studiossa tanssittiin ensi pyörätuoli-happy-dance ja sen jälkeen soitettiin FIRMAAN, että tässä olisi nyt NIMI, voisitteko soittaa ja hoitaa asian. TIETOSUOJAN vuoksi ei kuulemma käynyt. 

Nuttura alkoi uhkaavasti täristä. Minä soitin tähän toiseenkin numeron. Puhelimen päästä löytyi toinen mukava nuori mies ja hetken päivityksen jälkeen kävi ilmi, että minun työnumeroni oli ollut ennen hänen työnumeronsa (ei sama toimiala ollenkaan)ja pois lähtiessään hän oli kuuliaisesti ilmoittanut FIRMAAN uuden nummeronsa, mutta se oli FIRMA kun itsepäisesti lähetteli niitä koodejansa minulle. Oikein tulin ylpeäksi kun osasin löytää nuorukaiselle sen saitin, minne hän voisi infota virheestä.  Itse hän ei ollut mokomaa löytänyt.

Mutta voi pyhät päärynät kun Nuttura suuttui!  Hän tarttui luuriin, soitti ja kertoi FIRMALLE MITÄ kuuluu ja kuka käskee! Mutta on se minunkin mielestäni enemmän kuin omituista, että nykyaikana ei muka voida haravoida asiakasrekisteristä tietoa kenen nimissä mikäkin numero heillä on  ja laittaa s-postia asiakkaalle, että voitteko ottaa yhteyttä TAI kysyä numerotiedustelusta numeroa, huomata ettei se ole se sama kuin heidän rekisterissään ja reippaana sotilaana soittaa ja pahoitella erhettään? NIIN meille santroille aikanaan puhelinpalvelijoina opetettiin. Me oltiin niinkin höveleitä, että me välillä otettiin jopa ylilääkärille kuuluvat haukut omaan piikkiimme. Pääasia, että asiakas sai oikeat tiedot ja numerot pysyivät oorninigissa.  Sitä paitsi Nuttura oli täysin oikeassa, jos nuori mies ei löydä FIRMAN sivustoviidakosta paikkaa mistä kysyä neuvoa niin mitä olisikaan tehnyt maaseudulla lankapuhelimensa (kiitos vaan päättäjät tästäkin asiasta) menettänyt kännykän käyttäjäksi pakotettu dementikko?? Ai mitenkä me sitten löydettiin, vaikka ollaan jo isoäitejä? – Aina kun on kyse puhelinnumero -sekaannuksesta, kyllä  vanha santra hakkaa mennen tullen kaikki tekniikat, jullit ja insinöörien keksinnöt, tuumasi Nuttura ja nosti nokkaansa kohti Studion kattoa. En se ollut minä, se oli Nuttura  :)

VAMMAINEN TUHKIMO

Mitä eroa on vammaisella henkilöllä, joka ei voi käyttää julkisia ja Tuhkimolla? - Kumpikin tarvitsee ihmettä eli haltijakummia päästäkseen tanssiaisiin, mutta vammainen on enemmän pulassa, kun vaunut muuttuvat kurpitsaksi

Joka armaan kuukauden sekä uuden vuoden vaihtuessa pitää kuljetuspalvelun omavastuu maksaa  viimeistään kello 23.59, sillä kello 24 on jo uusi kuukausi tai - vuosi ja paluukyyti napataan seuraavasta saldosta. Mikä pahinta, jäljelle jää silloin pariton luku. Jos ei voi mennä minnekään julkisilla, niin ei niillä yleensä sitten palatakaan voi.  Puolikkaasta matkasta ei ole mitään iloa. Aina pitää suunnitella ja hermoilla.

Mitä tulee haltijakummiin, sekin on meillä Tuhkimon vastaavaa, hyväntahtoista höpsöä paljon, paljon hankalampi tapaus tai sopisiko määrittely ”tuulella käypä” paremmin meidän olosuhteisiin? Niin tai oikeastaan heitä on useita. Yksi päähaltija jäi eläkkeelle . Köyhienkaupunginosajärjellä, (missä Studio sijaitsee), ajateltuna olisi luullut, että, taloustilanteeseen viitaten, uutta johtajaa ei olisi palkattu. Väärin. Palkattiin.

”Vammaistyön johtajan tehtävään kuuluu lainsäädännön ja palvelurakenteen uudistumisesta johtuvien muutosten toimeenpano. Talouden johtamisessa keskeistä on resurssien oikea kohdentaminen ja tuottavuuden parantaminen. Henkilöstön johtamisessa painottuu suuren organisaation muutosjohtaminen sekä esimiesten ja henkilöstön sitouttaminen.” (ote työpaikkailmoituksesta).

Palvelurakennetta on - JUU- uudistettu ainakin kuljetuspalveluiden osalta!!! Kuka lie ne kommervenkit keksinyt ja ketä näistä innovaatioista voi kirstunvartijat kiittää/palvelunkäyttäjät syyttää, siihen ei Studiossa oteta kantaa, mutta nämä asiat ainakin ovat tapahtuneet reilun vuoden sisällä:

- Kimpassa kulkeminen ei enää lisää matkoja. Uudistajien mielestä palvelua oli totuttu käyttämään, joten ”kannustin poistuu”.  Samalla poistui monen vammaisen henkilön tärkeä ja osallisuutta lisäävä harrastus tai muu vastaava.

- Vanhusten sosiaalihuoltolan mukaiset matkat puolitettiin kahdeksasta (8) neljään (4). Lisää pudokkaita saatiin kun tulot tarkistettiin (tämä palvelu on tulosidonnainen). Pikkiriikkisetkin eläkkeet sentään joskus jonkun verran nousevat, mutta kun vanhusten kuljetuspalveluihin oikeuttavat tulorajat laahaavat vuosia jäljessä niin KAPS, jopa saatiin kokoon kokojoukko huonosti liikkuvia vanhuksia, joiden matkat tipahtivat kahdeksasta (8) suoraan NOLLAAN (0) kun he ovatkin yhen äkin liian VARAKKAITA.

- Viimeisin villitys on Matkapalvelukeskuksesta irrotettujen palauttaminen keskuksen ”hellään huomaan”.  (Irrotetut saavat käyttää sitä taksifirmaa, joka tarjoaa heidän vaativalle vammalleen turvallisen ja toimiva kyydin) Uusi asiakkuus alkaa 1.1. Toivottavasti kukaan irrotuksensa menettänyt ei vain joudu ekaa kertaa uudenvuoden yönä Matkapalvelukeskusta käyttämään. Menee vaikka töihin (aina ei voi vuoroaan valita) tutun taksin avustamana ja BÄNG klo: 24 vaunut todellakin muuttuvat kurpitsaksi ja paluukyyti on yhtä epävarmuutta… eikä pysty edes paniikissa karkuun juoksemaan kuten Tuhkimo teki.

- Tähän viimeisimpään villitykseen kuuluu myös hyvin pelottava lisäpiirre: irrotetut, jotka ovat vamman vuoksi pikkutaksin tarpeessa, eivät saa enää sitä MatkaPALVELUN asiakkaina käyttää, sillä heidän on katsottu olevan kyvykkäitä kiipeilemään koppiautoihin, koska kuljettajat on koulutettu avustamaan. Näin minulle on viimepäivinä asiakaskokemuksina kerrottu. Kelalainen asioiden uudelleen määrittely ja paperilla parantaminen ovat näemmä syövän lailla hiipineet tappamaan rakkaassa kotikaupungissani olevia, vaikea vammaisille ihmisille toimivia käytäntöjä. Surullista.

Mikä on vammaisen ihmisen luottamuksen suoja alati muuttuvien määritelmien aallokossa?

”Luottamuksensuojaperiaate siis tavallaan suojaa yksilöä julkiselta vallalta, tai tarkemmin sen mielivallalta. Hallinnon asiakkaan tulee myös itse toimia rehellisesti ja vilpittömässä mielessä. Hallinnon asiakkaan luottamusta ei suojata, jos tämä tahallaan toimii vastoin lakia. Taannehtivasti eli jälkikäteen voidaan oikeusasemaa muuttaa, jos asiakas on toiminut epärehellisesti, esimerkiksi salannut tietoja. Muutoin hallinnossa asioivan on voitava luottaa siihen, ettei viranomainen muuta päätöstä jälkikäteen.” (lähde Minilex, boldaus ja alleviivaus minun)

Tuttutaksin saaneet vaikea vammaiset helsinkiläiset ovat jo useampaan kertaan kaulittuja ja käännettyjä. Väitän, että koko systeemi ALKOI pyöriä vasta sitten kun kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat sieltä pois pääsivät. Valheella kukaan ei ole irrotusta saanut. Luottamuksen suoja on kuitenkin NOLLA (0). Kuka olisi se, joka alkaisi tosissaan miettiä, mitä tämä samojen asioiden jatkuva syynääminen maksaa ja onko pakko palkata eläkkeelle jääneen johtajan tilalle uusi niin kauan kuin rahat on vähissä?

Mieluummin markka leskelle kuin kympin kukat haudalle! Studiossa tuumataan ja kaiken uhallakin toivotaan ja toivotetaan ihanuuksia ja ihmemaita meille kaikille vuonna 2016 <3

PYHÄINPÄIVÄNÄ

Olisiko ihmiskunta lähempänä ihmisoikeuksien toteutumista, jos se ei olisi purematta niellyt evoluutioteoriaa ja psykoanalyysia?

Antaako evoluutioteorian isän Darwinin luonnonvalinta vahvemmalle luvan sortaa heikompaa? Siitäkö kumpusi Hitlerin ajatukset arjalaisten ylivertaisuudesta? Siitäkö edelleen saa voimansa Euroopan äärioikeat; vahvemman on paitsi oikeus, suorastaan velvollisuus karsia heikot ja tuottamattomat pois. Jotkut rikkaat tätä tuottavuuden evankeliumia erityisen paljon taasen saarnaavat ja media toimii heidän kirkkonaan ja auliina kolehdinkerääjänään: ”Björn Walhroosin mielestä tulevaisuudessa ei voida sietää köyhyyden ja rikkinäisten perheiden tukemista verovaroin” (IS 7.6.2010). Synteettinen evoluutioteoria liittyy perinnöllisyystieteeseen. Sikiöseulahan tarkoittaa sitä, että tietynlaiset karsitaan pois jo morula-asteisina. Painu pois Mutantti, sä tänne et tulla saa, et saa!

Psykoanalyysi evoluution kuorruttaa? - Auttaminen ei ole mitään muuta kuin omien traumojen hoitamista. - Tällainen minusta tuli kun oli niin vähän leluja ja nekin patterin takana. - En voi rakastaa, kun minuakaan ei ole rakastettu.
Tottako vai onko liikkeellä elämäntarkoituksen lannistajat ja latistajat, ihmisoikeuksien polkijat ? Mestari sanoi: - Heidän hedelmistään te heidät tunnette.

Studiossa syttyy kynttilä. Hyvää pyhäinpäivää.

ÄLYPUHELIMET JA PYHÄPÄIVÄT

Uuden työpaikan myötä on työmatka pidentynyt ja Meikämumme pääsee monta kertaa viikossa katsastamaan auton ikkunasta keskikaupungin hulinaa. Katsokaapa hyvät ihmiset lähimmäisiänne ja koittakaapa saada johonkuhun katsekontakti! Mahdotonta. Vähintään joka toinen kulkee älypuhelin kourassaan silmät siihen sidottuna, ei nää, ei kuule. Mitä nuorempi sen varmemmin on äly kokonaan siellä puhelimessa. Mummot rollineen ja äidit lastenvaunuineen saavat väistellä näitä isänmaan toivoja. Mitähän tästä tulee? Siittyvätkö seuraavat sukupolvet itsekseen virtuaalimaailmassa ja tulostuvat 3D tulostimilla? Selfie, selfie! Nuttura ja minä ollaan onneksi silloin jo jossain toisessa hiippakunnassa.

Hiippakunnasta tuleekin siisti aasinsilta erääseen Nutturan mieliaiheeseen, nimittäin Isoon Kirjaan. Studiossa käydään säännöllisesti uskonnollisia keskusteluja, kiitos Nutturan, haluttiin me muut sitä tai ei. Puhetta piisaa siitäkin huolimatta, että meillä vallitsee edes kahdesta asiasta täysi yksimielisyys; emme kuulu, emmekä tule kuulumaan, mihinkään uskontokuntaan emmekä puoluekuntaan. Kotikuntaan kuulutaan ja taas kerran lähetetään sinne kiitos kaikesta tuesta ja osaamisesta, että jaksetaan tämän harvinaisen vamman kanssa taapertaa. Kelasta emme voi samaa sanoa, mutta Kela ei tällä kertaa ole agendalla ollenkaan, vaan keskiössä ovat nyt älypuhelimet ja pyhäpäivät.

Leski-rouva Nuttura ei todellakaan kaihda huippumodernien eikä myöskään ikivanhojen asioiden uudelleen tarkastelua Ison Kirjan näkökulmasta. Älypuhelinten, jotka ehdottomasti on rouvan mielestä itsestään Pää-Beelzebubista, lisäksi Studiossa on tiuhaan marmatettu pyhäpäivistä. Rouva ei lainkaan hyväksy kauppojen ainaisaukioloa, koska se lisää materialismia, eikä hän varsinkaan ole suopea sunnuntailisien poistolle. Hänestä sellainen julkijumalaton meininki on suoraan faaraosta.


Nuttura oli jo nuoruudessaan päättänyt, että kymmenen käskyä kuuluvat pelkästään ihmisen alitajuntaan ja ne pitää osata ulkoa, jos joku sattuisi kysymään, mutta Mestarin tulon jälkeen niiden sanoma on sinänsä täyttynyt ja kristikunnassa eletään mieluummin kultaisen säännön mukaan: Kaiken mitä tahtoisitte toisten tekevän teille, tehkää samoin heille.

-Olen muuttanut mieleni, julisti Nuttura tässä päivänä muutamana. Julistuksellaan hän sai heti meidän muiden mielenkiinnon heräämään, sillä Nutturan päätä ei edes Nuttura itse helpolla pysty kääntämään. - Ihanaa, voinko mennä mukaan Ensi-treffit alttarilla ohjelmaan, innostui Runotyttö. Täysi hiljaisuus laskeutui Studioon. -Tietysti taas jotain tylsää ja periaatteellista, huomautti Runotyttö ja alkoi vastalauseeksi lakata kynsiään pinkkihile-lakalla.

KYLLÄ, sanoi Nuttura painokkaasti. Suomen hallitukselle ja EK:n väelle pitää alkaa opettamaan 10 käskyä. Tulee järjestää laajamittainen iltakoulu. Tässä on henki kyseessä. -Siis mitä ihmettä??? minä kysyin. – Nythän on niin, että isokenkäiset haluavat pitää kaupat auki niin että arjen ja pyhän viimeinenkin raja katoaa, Nuttura esitelmöi. –Niin? –Ettekö te nyt muista mistä se Ison Kirjan aikaisten israeliliaisten ja faaraon välinen riita tuli?  Hetken mietittiin ja sitten yhteen ääneen huudahdettiin: -Pyhäpäivistä! – Täsmälleen! sanoi Nuttura tyytyväisenä. Käskyssä numero 3 sanotaan:” Muista pyhittää lepopäivä” (Nuttura käyttää vain vuoden 1938 käännöstä, koska hänen mielestään kaikki mitä on tapahtunut toisen maailman sodan jälkeen, on kuulemma enemmän tai vähemmän humpuukia.)

-Faarao halusi lisätä tuottavuutta ja pyhäpäivistä luovuttiin, Nuttura sanoi ja jatkoi: -Miten siinä loppujen lopuksi kävi? – Faarao ja koko hänen armeijansa hukkuivat Punaiseen mereen, kuiskasi Runotyttö. -Sillä Rakkaus Rahaan On Kaiken Pahan Alku ja Juuri, lopetti Nuttura.


En se minä ollut, se oli Nuttura!

Jemmenjee!

Mummi J. kasvatti serkkuani ja minua tarmokkaasti kuten nutturoiden suvussa kuuluu tehdä. Yksi metodi oli JEMMENJEE. Se tarkoitti kai (sillä koskaan sitä ei toteutettu) joko selkäsaunaa tai tukkapöllyä. Jos tai kun me liikaa riehaannuttiin, niin jo kaikui varoitus: - Nyt pitää hiljentää tahtia tai tulee jemmenjeetä!


Tänään mentiin Runotytön kanssa oman invalidiyhdistyksen liikuntapäivään. Merenrantaan. Nuttura jäi tietenkin kotiin.

Tapahtumassa oli hevonen ja oli palauto, oli makkaraa, lettuja, pullaa, teetä, kahvia…arpoja ja myös sitä liikuntaa. Menin ihan tarkoituksella oman mukavuusalueeni ulkopuolelle heittämällä saapasta. Onneksi naistensarjassa oli toinenkin samanniminen, että kokonaisuutena homma toimi hyvin. Hän tuli ekaksi ja minä viimeiseksi. Yllättävän raskasta on saappaan heitto. Mölkkyä en sentään suostunut pelaamaan, sillä siitä on jäänyt Kelan aiheuttama traumaperäinen stressi. Siihen aikaan, kun Kela vielä suvaitsi järjestää harvinaiselle vammalleni turvallista laitoskuntoutusta, piti ihan kaikkeen osallistua, jos mieli toisenkin kerran kurssille päästä. Voihan mölkky!

Liikuntapäivässä oli myös ihan uusi tuttavuus parapara. Se on japanilaisen kansantanssin ja diskotanssin sekoitus ja sanalla ilmaistaan ääntä , joka syntyy, kun sade ropisee katolle. Suoraa käännöstä suomeksi sanalle ei ole. Tanssi puolestaan kääntyy nätisti tuolitanssiksi. Me taidettiin Runotytön kanssa hieman hullaantua, mutta Nuttura, tuo aina valpas moraalinvartija lähestyi meitä kotoa käsin, sillä ihan selvästi japanilais/korealaisen cd-levyn sanoista kuului : - JEMMENJEE!

Jos tai kun yhdistyksesi järkkää näitä huveja, niin mene ihmeessä ja osta vaikka arpoja. Me ostettiin, eikä voitettu mitään. Runotyttö siitä oitis muistamaan runonpätkän: - Kas onni lemmen ja onni pelin, niistä toinen on aina selin. Saa nähdä minkälainen jemmejee tästä oivalluksesta koituu vai siksikö se Nuttura sinne merenrantaan jo etukäteen morsetti…

PS. Kiitos kaikille järjestäjille! Tiedän, että tapahtumat eivät synny ilman ajatustyötä ja käsipareja. Lisäksi JOS/KUN yhdistyksessä järkätään parapara-kurssi, niin me ollaan Runotytön kanssa eturivissä!

Alkutuotanto!

Uutistenlukija hehkuttaa jotain gsp- vekotinta, millä Tanskassa aletaan päästää muistisairaita mummoja ja vaareja baanalle.  Ok, ehkä...kun kohde on itse tyytyväinen, kuten uutispätkässä ollut pyöräilijä. Mutta tulipa kuitenkin mieleeni, että maanviljelijät, mummot ja vammat ovat kaikki tyynni ryöstöviljelyn kohteena. Välikädet vie kaikki hynät ja kohde saa kantaa pelkkää syyllisyyttä olemassaolostaan. Mutta jos kaikki mummot, vammat ja maanviljelijät loppuisivat, niin luu se jäisi käteen näille välikäsillekin!

Jos meidän poppoolla olisi valta, me annettaisiin varoja alkutuotantoon: terapeuteille, taksikuljettajille, avustajille, kotihoitajille. Ihminen syntyy, elää ja kuolee ja siinä matkan varrella hän tarvitsee ennen kaikkia toista ihmistä, ei mobiililaitetta!

Paikollanne, valmiina HEP!

Kaari Utrion kirjoista ja lehtijutuista olen lukenut keskiaikaisen ihmisen/yhteisön elämästä. Hän kertoo kuinka nykyihminen ei millään voi ymmärtää sitä uskomustietojen, luulojen ja mystiikan maailmaa missä ihmiset silloin elivät ja kuolivat. Jostain olen lukenut sellaisenkin väitteen, että kohtelias tapa avata naiselle ovi, on alunperin syntynyt verikostojen maailmassa. Jos sattui olemaan vihulainen oven takana, niin nimen omaan nainen oli halpa-arvoisempi uhrattava kuin perässä tuleva mies, joka saattoi olla vaikka suvun päämies.

Lapsuutta ei keski-aikaan juuri ollut, Utrio on kirjoittanut, että suuren lapsikuolleisuuden takia, jopa tieten tahtoen varottiin lapseen kiintymästä. Lapsen avulla solmittiin myös erilaisia suhteita, koska oli tapana, että öky suvun lapset menivät toiseen öky kartanoon kasvatettavaksi ja vastavuoroisesti sieltä tuli lapset lähettäjän kartanoon. Elettiin hetkessä, koska kuolema vaani joka nurkalla. Äksy ihminen oli muotia, yhdessä Utrion romaanissa on päähenkilöiden joukossa Kiukku-Niku, itsekäs paskiainen.

Kautta kireän nutturani, ei sunkaan vaan olla vajottu keski-aikaan? Minä en millään pysty ymmärtämään mistä suon silmästä tai pahuuden lähteestä tämä kaikki viha nousee? Tosin pahuushan lienee sinänsä pannaan julistettua, kaikki kai johtuu siitä, että oli lapsena vain vähän leluja ja nekin patterin takana. Olleeko yksi nykyajan taikausko tämä ”en minäkään voi kun minulle ei voitu” - hokema. Miksi pojasta polvi paranee on huonompi?

Viktor Frankl piti kerran esitelmän New Yorkissa ja sanoi, että Vapauden Patsaan vastapäätä pitäisi pystyttää Vastuun Patsas, sillä vapaus ilman vastuuta alkaa itse rajoittaa itseään ja muodostuu kahleeksi.  Nytkö ollaan siinä kohtaa ajanvirtaa?

"Jos ihmiskunta olisi satsannut yhtä paljon uskontoon ja filosofiaan kuin se on satsannut tieteeseen ja tekniikkaa, alkaisimme muistuttaa humaania ihmistä älykkään elukan sijasta," opetti isäni. Milloin tuuli kääntyy? Studiossa ollaan valmiina!


PS: Illan jo pimennyttyä lisään, että nimenomaan suomalainen hyve on, että meillä vaietaan kaikilla kielillä. Mehän mennään paniikkiin jos sattuu naapuri samaan hissiin ja sen kanssa pitäs JUTELLA! Siksipä rakkaat monot TURPA KIINNI!
http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/11824