lauantai 29. elokuuta 2015

Jemmenjee!

Mummi J. kasvatti serkkuani ja minua tarmokkaasti kuten nutturoiden suvussa kuuluu tehdä. Yksi metodi oli JEMMENJEE. Se tarkoitti kai (sillä koskaan sitä ei toteutettu) joko selkäsaunaa tai tukkapöllyä. Jos tai kun me liikaa riehaannuttiin, niin jo kaikui varoitus: - Nyt pitää hiljentää tahtia tai tulee jemmenjeetä!


Tänään mentiin Runotytön kanssa oman invalidiyhdistyksen liikuntapäivään. Merenrantaan. Nuttura jäi tietenkin kotiin.


Tapahtumassa oli hevonen ja oli palauto, oli makkaraa, lettuja, pullaa, teetä, kahvia…arpoja ja myös sitä liikuntaa. Menin ihan tarkoituksella oman mukavuusalueeni ulkopuolelle heittämällä saapasta. Onneksi naistensarjassa oli toinenkin samanniminen, että kokonaisuutena homma toimi hyvin. Hän tuli ekaksi ja minä viimeiseksi. Yllättävän raskasta on saappaan heitto. Mölkkyä en sentään suostunut pelaamaan, sillä siitä on jäänyt Kelan aiheuttama traumaperäinen stressi. Siihen aikaan, kun Kela vielä suvaitsi järjestää harvinaiselle vammalleni turvallista laitoskuntoutusta, piti ihan kaikkeen osallistua, jos mieli toisenkin kerran kurssille päästä. Voihan mölkky!


Liikuntapäivässä oli myös ihan uusi tuttavuus parapara. Se on japanilaisen kansantanssin ja diskotanssin sekoitus ja sanalla ilmaistaan ääntä , joka syntyy, kun sade ropisee katolle. Suoraa käännöstä suomeksi sanalle ei ole. Tanssi puolestaan kääntyy nätisti tuolitanssiksi. Me taidettiin Runotytön kanssa hieman hullaantua, mutta Nuttura, tuo aina valpas moraalinvartija lähestyi meitä kotoa käsin, sillä ihan selvästi japanilais/korealaisen cd-levyn sanoista kuului : - JEMMENJEE!

Jos tai kun yhdistyksesi järkkää näitä huveja, niin mene ihmeessä ja osta vaikka arpoja. Me ostettiin, eikä voitettu mitään. Runotyttö siitä oitis muistamaan runonpätkän: - Kas onni lemmen ja onni pelin, niistä toinen on aina selin. Saa nähdä minkälainen jemmejee tästä oivalluksesta koituu vai siksikö se Nuttura sinne merenrantaan jo etukäteen morsetti…

PS. Kiitos kaikille järjestäjille! Tiedän, että tapahtumat eivät synny ilman ajatustyötä ja käsipareja. Lisäksi JOS/KUN yhdistyksessä järkätään parapara-kurssi, niin me ollaan Runotytön kanssa eturivissä!











































keskiviikko 19. elokuuta 2015

Alkutuotanto!


Uutistenlukija hehkuttaa jotain gsp- vekotinta, millä Tanskassa aletaan päästää muistisairaita mummoja ja vaareja baanalle.  Ok, ehkä...kun kohde on itse tyytyväinen, kuten uutispätkässä ollut pyöräilijä. Mutta tulipa kuitenkin mieleeni, että maanviljelijät, mummot ja vammat ovat kaikki tyynni ryöstöviljelyn kohteena. Välikädet vie kaikki hynät ja kohde saa kantaa pelkkää syyllisyyttä olemassaolostaan. Mutta jos kaikki mummot, vammat ja maanviljelijät loppuisivat, niin luu se jäisi käteen näille välikäsillekin!

Jos meidän poppoolla olisi valta, me annettaisiin varoja alkutuotantoon: terapeuteille, taksikuljettajille, avustajille, kotihoitajille. Ihminen syntyy, elää ja kuolee ja siinä matkan varrella hän tarvitsee ennen kaikkia toista ihmistä, ei mobiililaitetta!

Paikollanne, valmiina HEP!


Kaari Utrion kirjoista ja lehtijutuista olen lukenut keskiaikaisen ihmisen/yhteisön elämästä. Hän kertoo kuinka nykyihminen ei millään voi ymmärtää sitä uskomustietojen, luulojen ja mystiikan maailmaa missä ihmiset silloin elivät ja kuolivat. Jostain olen lukenut sellaisenkin väitteen, että kohtelias tapa avata naiselle ovi, on alunperin syntynyt verikostojen maailmassa. Jos sattui olemaan vihulainen oven takana, niin nimen omaan nainen oli halpa-arvoisempi uhrattava kuin perässä tuleva mies, joka saattoi olla vaikka suvun päämies.

Lapsuutta ei keski-aikaan juuri ollut, Utrio on kirjoittanut, että suuren lapsikuolleisuuden takia, jopa tieten tahtoen varottiin lapseen kiintymästä. Lapsen avulla solmittiin myös erilaisia suhteita, koska oli tapana, että öky suvun lapset menivät toiseen öky kartanoon kasvatettavaksi ja vastavuoroisesti sieltä tuli lapset lähettäjän kartanoon. Elettiin hetkessä, koska kuolema vaani joka nurkalla. Äksy ihminen oli muotia, yhdessä Utrion romaanissa on päähenkilöiden joukossa Kiukku-Niku, itsekäs paskiainen.

Kautta kireän nutturani, ei sunkaan vaan olla vajottu keski-aikaan? Minä en millään pysty ymmärtämään mistä suon silmästä tai pahuuden lähteestä tämä kaikki viha nousee? Tosin pahuushan lienee sinänsä pannaan julistettua, kaikki kai johtuu siitä, että oli lapsena vain vähän leluja ja nekin patterin takana. Olleeko yksi nykyajan taikausko tämä ”en minäkään voi kun minulle ei voitu” - hokema. Miksi pojasta polvi paranee on huonompi?

Viktor Frankl piti kerran esitelmän New Yorkissa ja sanoi, että Vapauden Patsaan vastapäätä pitäisi pystyttää Vastuun Patsas, sillä vapaus ilman vastuuta alkaa itse rajoittaa itseään ja muodostuu kahleeksi.  Nytkö ollaan siinä kohtaa ajanvirtaa?

"Jos ihmiskunta olisi satsannut yhtä paljon uskontoon ja filosofiaan kuin se on satsannut tieteeseen ja tekniikkaa, alkaisimme muistuttaa humaania ihmistä älykkään elukan sijasta," opetti isäni. Milloin tuuli kääntyy? Studiossa ollaan valmiina!


PS: Illan jo pimennyttyä lisään, että nimenomaan suomalainen hyve on, että meillä vaietaan kaikilla kielillä. Mehän mennään paniikkiin jos sattuu naapuri samaan hissiin ja sen kanssa pitäs JUTELLA! Siksipä rakkaat monot TURPA KIINNI!
http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/11824