Minä olen harmillisen allerginen monelle hedelmälle ja
osalle vihanneksiakin. Muistan, kuinka minulle nuoren hymähdeltiin, kun vaikka
hernettä katsomalla tiesin, käykö se vai ei. Silloin ei tiedetty vielä ristiin allergiasta.
Allergia voi liittyä muuhunkin kuin syömisiin. Joululahjaksi saatu ihanaisen
ihana alpakkahurstula on nyt yläkaapissa syksyä odottamassa. Lepän- ja koivun
kukinta ynnä alpakka eivät näemmä passaa yhteen. Yskittää. Näinä aikoina ei meinaa
uskaltaa edes yksiksensä yskiskellä. Eräs stad-up koomikko onkin loihenut lausumaan,
että ennen ihminen yskäisi peittääkseen toisesta päästä paukahtaneen väärän
viestin, nyt se on mennyt toisin päin.
Allergioihin palatakseni niiden lisäksi
refluksitauti entisestään supistaa niin marja-, hedelmä – kuin vihannes valikoimaani.
Viime vuosikymmenellä löysin kuitenkin persimonin, joka suureksi hämmästyksekseni
passaa niin yskälle kuin vatsallekin. Mutta ei tietenkään Nutturalle. Hänen
mielestään Studion väki, varsinkaan Runotyttö, ei todellakaan tarvitse mitään
eksotiikkaa elämäänsä. Ei edes hedelmien muodossa. Persimonin alkukirjaimet
ovat myös herättäneet Nutturan epäluulon. Hänen mielestään meille riittää vallanmainiosti
mustikka maustettuna ripauksella puolukoita, jotka refluksi on alkanut närästämättä
niellä.
Juuri nyt näyttää siltä, että Nuttura on voittamassa. Tänään Pääsiäismaanantaina
13.4.2020 Ylen sivuilta luimme Jani Kaaron kolumnin Vanhan kansan lohturuoka.
Siinä mm. sanotaan: ”Kun länsimaiset kuluttajat
kiinnostuivat kvinoasta, sen hinta nousi: Wilsonin mukaan vuosien 2000-2006
välillä yli 600 prosenttia. Boliviassa kvinoalle raivattiin lisää peltoa
laamojen laitumista ja perinteiset viljelymenetelmät väistyivät tehotuotannon
tieltä – tuloksena viljelysmaan eroosio, torjunta-aineiden käytön lisääntyminen
ja kovia tappeluita Bolivian ja Perun kvinoantuottajien kesken. Puhumattakaan
siitä mitä on tapahtunut pienviljelijölle sen jälkeen, kun kvinoa vaihtui
johonkin toiseen ruokahullutukseen ja sen hinnat romahtivat.” Lisäksi
kysytään: Kuulostan varmaankin ihan vaarilta, mutta senkin uhalla kysyn, onko
meidän pakko hifistellä ruoalla tällä tavalla.
Lopputulos: Persimoni on
syntiä, vaikka sitä ei jutussa edes nimeltä mainita. Onneksi nyt ei ole persimonien
aika. Runis ja minä laitamme toivomme siihen, että ensi satokauteen mennessä
Nuttura on asian unohtanut. Mikä sinänsä on aika epätodennäköistä. Ehkä
pystymme syksyllä tarjoilemaan näitä hedelmiä sharon - hedelmän nimissä? Ans´kattoo
sitten.
PS: Pysykää kotona! ja katsokaa standuppia youtubesta
