HAUSKAA VAPPUA!

NUTTURAA NAURATTAA!

”Kyllä minua nyt naurattaa”, totesi Nuttura, joka luki sanomalehteä kihertäen ja kääntyillen siihen malliin, että pari vallatonta suortuvaa irtosi tiukasta sykeröstä ohimoille keimailemaan.  ”Ei kai vain joku prinssi ol”…henkäisi Runotyttö toiveikkaana nostaen katseensa Ruotsin kuninkaallisista häistä kertovasta naistenlehdestä. ”EIKÄ ole”, kivahti Nuttura ja jatkoi: ”Minähän olen jo sanonut, että tuollaiset lehdet sotkevat pääparkasi lopullisesti."

Niinpä niin, Nuttura on joutunut vahtimaan Runotyttöä enemmän kuin tavallisesti. Onhan nyt karkausvuosikin. Sitä paitsi Nutturan mielestä kevät tekee Runotytön kovasti levottomaksi… Karkausvuosi & kevät on kombona  tosi raskas, niin minulle on viikon verran saarnattu. Eikä lahjaksi saatu Kungligt bröllopsmagasin att spara kuulemma auta asiaa ollenkaan.  Lehden läpi lukemiseen meille on pitkin hampain annettu lupa, mutta spaarata sitä ei saa.  Se on kiikutettava jonnekin muualle. Onneksi seurapiiriimme kuuluu myös muita rojalisteja, joten sijoitusongelmia ei olle. 

”Älkääs nyt taas aloittako”, puutun minä puheeseen ja kysäisen naurun aihetta. ” No, insinöörien keksinnöt, eritoten älypuhelimet, mitkäs muutkaan", Nuttura hekottaa. Tässä kohtaa Runotyttö on jo täysin lyöty ja kostaa kuvittelemalla tiaran päähänsä. Onneksi Nuttura ei, ainakaan vielä, osaa lukea ajatuksia. ”Niin?" jatkan kohottaen juuri kestovärjättyjä kulmiani, joista myös sivumennen sanottuna, on tullut noottia. ”Oletkos kuullut, että: Teknologiayhtiö Applen puhelimien myynti on laskenut ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa. Apple myi viimeksi kuluneella vuosineljänneksellä 51 miljoonaa iPhone - älypuhelinta, kun se vielä vuosi sitten sai vastaavalla aikavälillä kaupaksi 61 miljoonaa puhelinta", lukee Nuttura ääneen sanomalehdestä. ”Joo, mutta mitäs siinä on nauramista, eikös se ole enempikin itkun paikka?" minä ihmettelen.

”Rasittavaa asua teidän kanssanne! Yksi ei kun tuijottaa Svensk damtidningiä ja toinen on vissiin liehunut ympäri ja ämpäri sillä volyymella, että johtopäätösten teko on olematonta", Nuttura messuaa. ”Ai  JAA” sanomme  minä ja Runotyttö  loukkaantuneena yhteen ääneen.  ”Katsokaas nyt hyvä naiset ;  Appleja on ostettu ja ostettu ja ostettu ja vielä kerran  ostettu. Mitä on tapahtunut kun niitä ei enää yhtä innokkaasti osteta?” kysyy Nuttura. Studioon laskeutuu syvä hiljaisuus.”Olisiko niitä sitten ostettu siinä määrin, että ei ole enää yhtä paljon ostajia ja toisaalta kun jotakin materiaa on saatu sielunsa tyhjyyden täytteeksi, se ei enää kiinnosta”, kysyy Rutotyttö arkaillen. ”Presiis” vastaa Nuttura ja jatkaa: ” on vain Yksi, joka jaksaa levittää uskoa ikuisesta kasvusta vastoin säädyllistä maailmanjärjestystä ynnä kaikkia luonnonlakeja. Uskomuksen nimi on Markkinatalous ja insinöörien keksinnöt, eritoten älypuhelimet, ovat sen lipeviä asiamiehiä. Mutta totuus ei pala tulessakaan. Ikuista kasvua ei ole, eikä tule! MOT”, viisaa Nuttura ja liehuttaa voitonviiriksi sanomalehteään.

En se ollut minä, se oli Nuttura.

PS: Hyvää veteraanien päivän iltaa, olkoon rauha kanssamme.

 

STUDION KYSELYTYNTI

Säästöt

Minne hallituksen haluamat säästöt menevät? Kuka varmistaa, että säästöjä on oikeasti syntynyt? Mihin säästöjä tarvitaan? Jos järjestö saa RAY- tukea, pitää sen tehdä tili mihin ne rahat ovat menneet.  Olisiko järkevää, jos hallituksen tulisi tehdä tili säästöistä? Miten niin tulee säästöjä, kun palveluja yksityistetään? Yksityisen yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa. Miten saa samaan yhtälöön (palvelun laadun), säästön ja voiton?

Talouskasvu

Jos vaikka makkara ja maito sekä bensa ja jätteiden kuljetus maksavat vuosi vuodelta enemmän, miksi on ihanne, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pitäisi tuottaa seuraavana vuonna edellistä pienemmillä summilla? Ruoho kasvaa ja sitten lakoaa, kun tulee talvi. Ihminen kasvaa pituutta, mutta ei koko elämänsä vaan se kasvu tyrehtyy jossain vaiheessa. Miksi talouden pitää kasvaa maailman tappiin ja vielä kvartaalisti? Onko vaatimus ikuisesta kasvusta verrattavissa muihin satuihin? Saako olla taloustalvia, joissa ei panikoida vaan levätään ja odotetaan kevättä?

Todistamispakko

Miksi vammaisen ihmisen pitää läpi elämänsä todistaa yhä uudelleen ja uudelleen, että se vamma on esimerkiksi harvinainen, geeniperäinen ja parantumaton? Miten on voinut syntyä syynäreiden armeija, joka vuodesta toiseen lukee samoja todistuksia ja selvityksiä ja saa siitä veronmaksajien maksamaa palkkaa? Kukaan ei kuitenkaan antaisi julkista tai yksityistäkään tukea tutkimukselle, jossa joka kolmas vuosi tarkistetaan, että onko maapallo ihan varmasti on pyöreä? Mitä tulisi yhteiskunnasta, jossa vaikka autokoulu, yo-tutkinto tai gradu tulisi uusia 1-3 vuoden välien. Monet  ainavammaisen ihmisen palvelut ja tukitoimet kuitenkin noudattavat em. sykliä. Eräs ystäväni alkoi saada murkkuna Kela-kuntoutusta ja noin 50 veenä sai sitä ensimmäisen kerran 3 vuodeksi.  Ei  perusvammasta koko aikana parantunut, mutta elätti monta paperin pyörittäjää ja pelkäsi henki kurkussa joka vuosi, että evätäänkö kuntoutus. Mikä on yhden päätöksen hinta? Mikä on erilaisten palvelujen ja tukitoimien taustalla olevien lakimuutosten hinta?  Kuka oikeastaan tarvitsee, niin pienen ryhmän kuin vaikeavammaiset ovat, lakimuutoksia tässä mittakaavassa? Minkä on ihmiskäsitys todistamispakon takana? Voisiko itsestään selvyyksien tutkimiseen menevää rahaa käyttää viisaammin? 

Esteettömyys

Miten niin esteettömästä saa tehdä esteellistä? Esimerkiksi Itäkeskuksen ennen itsestään aukeavat ovet eivät ole enää remontin jälkeen yhtä esteettömät kuin ne ennen olivat.  Erästä uutta turvakotia sanotaan esteettömäksi. Mutta siellä ei ole vammaiselle asiakkaalle sopivaa suihkua. Vammaispalvelulain mukaan katsotaan vaikeavammaiseksi henkilö, joka ei voi ilman kohtuutonta vaikeutta käyttää julkisia. Samaan aikaan vammaisia ihmisiä suorastaan pakotetaan keikkumaan melkeinpä henkenä ja terveytensä uhalla koppiautoihin, joiden yhdellekään askelmalle ei koko kengän pohja mahdu vaan vähintään kanta on tyhjän päällä. 

Rakenteellinen väkivalta

Moniko päättäjä pysähtyy miettimään päätöstensä tai suunnitelmiensa seurauksia. Jostain on tempaistu luku 61 miljoonaa, mikä PITÄÄ säästää vammaispalveluista, koska kaikilta muistakin säästetään. Uskon tietäväni, ettei Nottinghamin seriffi tyydy tähän. Se on vasta alkua. Tietääkö, (niin monta kertaa päivässä kuin haluavat vessassa käyvät, itse itsensä pukevat, virka-autonkuljettajien kuljettamat, ei todellakaan tyhjätaskut) ministerit MITÄ nämä vaateet ainavammaiselle kansalle merkitsevät?  Ennen vanhaan vain hyvin harva ainavammainen edes saavutti oikean vanhuuden. Nyt meitä alkaa olla piskuinen joukko, sillä yhä edelleen ainavammaisuus lyhentää ihmisen elinikää. Studiossa kirjoitetaan tätä tekstiä haikeudella muistaen, sillä äskettäin saimme suruviestin; taas yksi aktivisti vähemmän. Hän olisi ollut se ainavammainen myös 75 vuotiaana, jos olisi saanut elää… 

Vaikeavammaisuus on tekijä, joka haittaa, pelottaa, aiheuttaa köyhyyttä ja kipuja sekä  kaikenlaista vaivaa jo itsessään.  Kun tilanne on muuttumaton, mitä muuta kuin rakenteellista väkivaltaa ovat yhteiskunnan pätkäpäätökset, lakimuutokset ja paperilla parantamiset? Väkivaltaa, joka vaikeavammaiseen osuessaan määrittelee heidät kronologisen iän vuoksi koko vammaisuushistorian unohtaen samalle viivalle vammattoman 75 vuotiaan kanssa. Minulle vammaisuus on osa minua, osa elämääni.  Se pitää sisällään tapoja, kulttuuria ja perinteitäkin. Minkä muun vähemmistön kuin vammaisten ihmisten oikeudet omaan olemiseensa voidaan lain turvin evätä, kun he tulevat tietyn ikäisiksi? Minä vaan kysyn!