Enemmän kuin elinkautinen!

Eilisessä face-päivityksessäni kyseenalaistin kunnallisten matkapalvelukeskusten (MPK) säästöt.

Sain yksärillä toruja, keskuksista tulee säästöjä; pohdin siis asiaa uudemman kerran!

Kaikki alkoi 90-luvun laman kauhussa. Kuntapäättäjät lopettivat, sen suuremmin miettimättä, liikkumisesteisten vanhusten SHL-lakiin perustuvat kuljetuspalvelut. Päätöksen seurauksena tuli lyhyaikaisia säästöjä, jotka myöhemmin kostautuivat, kun liikuntarajoitteisia vanhuksia siirtyi suuret määrät vammaisten erityslain eli VPL-lain turvin toteutettavien kuljetuspalvelujen puolelle. Syy ei tietenkään ollut palvelunkäyttäjissä, vaan heille tarkoitetun palvelun puuttumisessa. 

2000-luvun alussa olivat kustannukset katossa. Suuria joukkoja kun ei erityislain turvin kuljetella, kuten suuresti arvostamani juristi on sanonut. Vastauksena kohonneisiin kustannuksiin tulivat kuntien kyytikeskukset. Niihin mummot ja vammat yhdenvertaisesti survottiin. Vammaisliikkeestä tuli moniakin ehdotuksia mm. että tehkää ensin toimiva keskus vanhuksille ja sitten varovasti syöttäkää siihen eri tavoin vammaisia ihmisiä mukaan. Nähdään todellinen tilane. Eivät suostuneet.

Olen tämän ennenkin sanonut, mutta sanonpa taas: Kun kyytikeskuksia alettiin pystyttää, oli VPL-kuljetuspalvelun käyttäjistä 66% yli 65 vee ja tästä 66% oli leijonan osa yli 75vee. Oikeassa elämässä, oikeasti vammaisia ihmisiä ei vaan riitä tuota määrää asiakaspaikkoja täyttämään. Me kuolemme melkein aina ennen oikeaa vanhuutta! Tätä ei vieläkään haluta myöntää.

Em. ajatusketjun seurauksena annan torujalle piirun verran periksi. Luultavasti liikkumisesteisten vanhusten, joita on paljon, osalta kyytikeskus tuo säästöjä. Kyseessähän on yleinen sosiaalipalvelu. Vammaispalvelut ovat erityispalveluja ja koskevat pieniä ryhmiä, kun lakia oikein tulkitaan ja toteutetaan. Vammaisen vähemmistön kohdalla kuljetuskeskussäästöt jäänevät olemattomiksi.

Kustannuslaskennasta tulee minulle mieleen eräs alkuaikojen MPK-info. Paneelissa, yleisön edessä istui 8 ihmistä. Keksin kysyä, että missä ajassa teidän palkkakulut tässä uudessa systeemissä kuoleutuvat. Tuli kuoleman hiljaisuus. - Ei olla laskettu, tuli lopulta vaivautunut vastaus. Sitten ei enää saanutkaan kysyä mitään…

Minä väitän, että kaikkein eniten kyytikeskuksissa jyllää Suuri Ideologia. On päätetty, että ne toimivat ja niistä tulee säästöjä. Ensin mainitusta me asiakkaat voimme sanoa, etta nope, EI toimi. TAI, jos toimii, niin pätkittäin kuin Uuno Turhapuron muisti. Heti kun tulee balanssi, niin jotain keksivät. Toimivuudesta voi käyttäjän näkökulmasta vielä todeta, että siellä suunnittelu- ja toteutuspäässä ollaan vielä optimistisempiä 40 numeron jalan 35 kenkään änkäämisessa kuin Tuhkimon sisarpuolet olivat. Kustannussäästöistä emme me käyttäjät tiedä. Joudumme uskomaan mitä meille sanotaan. Kustannuspuolta olisi hyvä jonkun riippumattoman tahon tutkia. Eikä olisi haitaksi, jos jo nyt olisi julkinen tieto säästöistä ja tieto myös siitä miten em. lukuihin on päädytty. 

Tätä kirjoittaessani on taas kuljetuspalvelu-kaaos kovimmillaan. 1.4. muuttuivat sekä Kela-kyytien-, että kotikaupunkini kunnallisen MPK:n rakenteet. Härdelin tuoksinassa minulle kumahti otsalumpioon tietoisuus siitä, että sain nuoruuteni ja ruuhkavuoteni elää vailla kuljetuspalveluahdistusta. Elämäni opiskelijana, äitinä ja työläisenä oli niin yhdenvertainen kuin vammani silloisen laintulkinnan ansiosta salli. Minulle sentään jäi muistot toimivista palveluista. Uskon, että noiden vuosien harmoniasta on tähän päivään asti riittänyt voimia toimia aktiivisesti elämän eri alueilla. Pelot ja turhaumat tulivat vasta keski-iällä elämää varjostamaan ja tappiomielialaa luomaan. Vamman hitaan ja väistämättömän huononemisen takia, pidän tätä ainaisessa kyytikeskuspelossa elämistä täysin kohtuuttomana sekä rakenteista nousevana väkivaltana.

Tuskaa tulee myös siitä, että tällä hetkellä on jo uusi sukupolvi opiskelijoita, äitejä, työläisiä ja aktivisteja, joilla ei ehkä ole ollut rauhan päivää, vuodesta puhumattakaan. Miten he tulevat jaksamaan kuudenkympin ja kuoleman välissä?

On päiviä jolloin antaisin ilomielin kaikki YK-sopimukset ja yhdenvertaisuuslait pois, jos voisin taata tämän päivän nuorelle vammaiselle henkilölle ne palvelut ja tukitoimet sekä toiveikkaan ilmapiirin, joka vallitsi, kun minusta tuli aikuinen, ruuhkavuosia elävä ainavammainen nainen.

Ai niin: Kyytikeskusrangaistukset ovat muuten kestäneet kauemmin kuin elinkautinen !!!

MPK= sosiaalitoimen ylläpitämä matkapalvelukeskus, joka toteuttaa vammaisten ihmisten työ-, opiskelu- sekä asiointi- ja harrastusmatkat ja vanhusten asiointi- ja harrastusmatkat. Em. kyydeistä käytetään nykyään myös nimitystä sote-kyydit. Sote tulee lyhenteistä sosiaali/terveys. En käytä sanaa sote-kyyti, koska te-tavu alleviivaa mielestäni toimintarajoitetta ja on siksi syyllistävä. Sitä paitsi varsinaiset terveydenhuollon kyydit kuuluvat Kelalle!

SHL=sosiaalihuoltolaki

VPL= vammaispalvelulaki