Muistan hyvin miten nuorena vaaleanpunaisen eri sävyistä
tuli suorastaan autopahoinvointia muistuttava olo. Kaikki muuttui, kun
ensimmäistä lapsenlasta odotettiin. Olin enemmän kuin satavarma, että tyttöhän
sieltä tulee. Vaivuin pinkkiunelmiin. Tulikin potra poika ja seuraavakin oli
poika ja potra. Ihania lapsenlapsia, ei voi muuta sanoa. Aivan ihania.
Minä kuitenkin
jäin pinkki-levelille. Vähän myöhemmin sinne tulivat helmet, pitsit, paljetit
ja yksisarviset. Ihan kaikki bing-bling alkoi kiinnostaa. Vuoden kuluttua vanhimman
lapsenlapsen syntymästä inkarnoituivat facehahamot Nuttura ja Runotyttö blogiksi asti.
Prosessini pinkki-inhosta pinkki - hulluksi johtuu mielestäni lapsuudesta ja nuoruudesta.
Vammaista tyttöä kun kasvatetaan ja vammaista naista kannustetaan olemaan jotain
hyvän jätkän ja muumin sekoitusta. Termillä sukupuoleton puutarhatonttukin ilmiötä on kutsuttu. Tosin termin syntymisen aikaan sukupuoleton tarkoitti muuta kuin nykyään.
Suvun, ainakin minun sukuni, mielestä oli
hyvä keskittyä kouluun ja erinäisiin velvollisuuksiin ja jättää naiselliset
kotkotukset muille. Minä en missään nimessä kuulunut niihin muihin. Eipä ihme,
että pinkki oksetti. Lapsiakaan ei vammaisen naisen ole hyvä saada. Harvoin suku sen mukisematta nielee, saati kannustaa. Siksi varmaan pinkit unelmat
uskalsivat pulpahtaa pintaan vasta toisella kierroksella.
Myöhemmin liityttyäni vammaisten
naisten naisliikkeeseen, huomasin, ettei sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyät asiat olleet monelle muullekaan vammaisille naisille kovin helppoja asioita. Vammaiset tytöt ja naiset joutuvat pukemaan niitä vaatteita, jotka ovat
avustajalle helppoja tai joita koko elämänsä takuueläkkeen varassa on varaa
ostaa. Jos ei saa sukupuoltaan ilmasta eikä mieluusti heterokaan olla, niin
miten vaikeaa on eri sukupuolivähemmistöihin kuuluvalla vammaisella naisella
tai omaa tietään etsivällä nuorella? Kovasti
haluaisin lanseerattavan vielä yhden sukupuolen ja se olisi vammaisen ihmisen varastettu
sukupuoli. Varastettu sukupuoli toimisi sukupuolettoman puutarhatontun lisävalaistuksena kertoen minkälaisesta sukupuolettomuudesta meidän kohdalla on kysymys.
Studiossa on tänä aamuna astuttu uudelle pinkkitasolle. Runotytön
tavoitteena on barbaracartland-aste. Barbara C oli kuuluisa romanttisten
viihdekirjojen kirjoittaja ja prinsessa Dianan iso - äitipuoli. Pinkkiä päällä ja pään sisältä pursui paperille pinkkejä unelmia ja prinssejä. Runotytöstä
aivan hurmaava yhdistelmä. Nuttura ei tietenkään suostu. Noin viisi vuotta kestäneiden neuvottelujen
jälkeen sain luvan laittaa kolme pinkkiä raitaa hiuksiini. Viime viikolla oltiin
Runiksen kanssa hurvittelemassa. Katsottiin leffa nimeltä Aika jonka sain ja
ostettiin NIIN pinkki hiusväri kuin ikinä. Nutturalla tietty sormensa pelissä,
ettei siitä kuitenkaan mitään sokkiraitaa tullut, tulipahan vaan joku vivahdus.
– Niin on parempi, sanoo Nuttura.
Mutta kapina on alkanut. Lisää pinkkiä ilman
muuta tulossa…
